KYC-lainsäädäntö

Lainsäädäntö, joka velvoittaa instituutiot tarkistamaan asiakkaidensa henkilöllisyyden

Puolassa KYC- (Know Your Customer) ja KYB-prosessit (Know Your Business) ovat säänneltyjä useilla keskeisillä laeilla ja oikeudellisilla säädöksillä, jotka asettavat velvollisuuksia rahanpesun torjuntaan, terrorismin rahoituksen estämiseen ja turvallisuuden takaamiseen rahoitusalalla sekä muilla aloilla. Tässä ovat tämän alueen tärkeimmät lait ja säädökset:

Alla ovat lait ja säädökset, jotka motivoivat pankkeja ja vakuutusyhtiöitä vahvistamaan asiakkaidensa henkilöllisyyden.

KYC- ja KYB-lait EU ja Puolassa

1. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämislaki (AML)

Euroopan unioni otti ensimmäiset rahanpesun vastaiset säännökset käyttöön vuonna 1991 hyväksymällä ensimmäisen AML-direktiivin (Anti-Money Laundering Directive). Tämän jälkeen AML-direktiiviä on päivitetty ja laajennettu vastaamaan muuttuviin uhkiin ja rahanpesun sekä terrorismin rahoittamisen menetelmiin.

Tässä ovat EU

tärkeimmät AML-päivitykset ja direktiivit:

1. Ensimmäinen AML-direktiivi (1991) – Asetti perusperiaatteet rahanpesun torjumiseksi.

2. Toinen AML-direktiivi (2001) – Laajensi säädösten soveltamisalaa kattamaan useampia instituutioita ja toimintoja.

3. Kolmas AML-direktiivi (2005) – Vahvisti säädöksiä ottamalla käyttöön asiakkaan tunnistamistoimenpiteet (KYC) ja transaktioiden seurantasäännöt.

4. Neljäs AML-direktiivi (2015) – Yhdenmukaisti säädökset EU ja vahvisti riskinarviointivaatimuksia.

5. Viides AML-direktiivi (2018) – Otti käyttöön edistyneempiä tunnistamistoimenpiteitä ja laajensi valvontaa virtuaalivaluuttoihin.

6. Kuudes AML-direktiivi (2021) – Lisäsi tarkat määritelmät rahanpesurikoksista ja vahvisti talousrikosten vastuun sääntöjä.

Tällä hetkellä EU

AML-säädökset perustuvat pääasiassa viidenteen ja kuudenteen AML-direktiiviin, joiden tavoitteena on parantaa taloudellista avoimuutta ja estää rahanpesu sekä terrorismin rahoitus muuttuvassa teknologisessa ja taloudellisessa ympäristössä.

Laki määrittelee velvoitteet, jotka koskevat pankkeja, vakuutusyhtiöitä, arvopaperitaloja ja muita rahoituslaitoksia asiakkaiden henkilöllisyyden varmistamisessa ja epäilyttävien tapahtumien seurannassa. Se edellyttää myös KYC- ja KYB-prosessien mukaisten taloudellisten turvatoimien soveltamista sekä epäilyttävien tapahtumien raportointia Finanssitietojen Päävalvojalle (GIIF).

2. Henkilötietojen suojaa koskeva laki

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) hyväksyttiin Euroopan unionissa 27. huhtikuuta 2016 ja tuli voimaan 25. toukokuuta 2018, jolloin siitä tuli sitova laki koko Euroopan unionissa.

GDPR säätelee luonnollisten henkilöiden henkilötietojen suojaa ja pyrkii yhdenmukaistamaan tietosuojasääntöjä EU, tarjoten korkeamman tason yksityisyyttä ja tietoturvaa.

3. Pankkilaki

Täydellinen nimi: 29. elokuuta 1997 annettu pankkilaki (2021 Lakilehti, kohta 2439, myöhempine muutoksineen).

Pankkilaki edellyttää, että pankit toteuttavat yksityiskohtaisia asiakkaan tunnistamisprosesseja, kuten KYC-menettelyjen käyttämistä pankkitilien avaamisessa, luotonannossa ja muissa pankkitoiminnoissa. Laissa määritellään myös menettelyt epäiltyjen rikollisten toimien käsittelemiseksi asiakkaiden osalta.

4. Rikoslaki

EU jäsenvaltioiden rikoslait Esimerkiksi Puolassa 6. kesäkuuta 1997 annettu rikoslaki (2022 Lakilehti, kohta 1138, myöhempine muutoksineen).

Rikoslaki sisältää määräykset, jotka kriminalisoivat rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät rikokset. Se asettaa rangaistuksia rahanpesuun tähtäävistä toimista, ja yhdessä AML-lain kanssa se muodostaa laillisen perustan KYC-prosessien suorittamiseen ja valvontaan.

5. Maksupalvelulaki

Puolan 19. elokuuta 2011 maksupalvelulain eurooppalainen vastine on EU direktiivi (EU) 2015/2366 sisämarkkinoiden maksupalveluista, tunnettu myös nimellä PSD2 (Payment Services Directive 2). PSD2 hyväksyttiin Euroopan unionissa vuonna 2015 ja tuli voimaan 13. tammikuuta 2018. PSD2

tavoitteena on lisätä innovaatioita, kilpailukykyä ja turvallisuutta maksupalveluiden alalla EU

sekä tarjota parempaa kuluttajansuojaa.

6. Finanssivalvontaviranomaisen (KNF) Suositukset

Puolan finanssivalvontaviranomaisen (KNF) eurooppalainen vastine on Euroopan pankkiviranomainen (EBA). Vuonna 2011 perustettu EBA on yksi kolmesta Euroopan valvontaviranomaisesta, jotka vastaavat rahoitusmarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta Euroopan unionissa.

EBA tekee yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten (kuten KNF Puolassa) kanssa varmistaakseen yhtenäiset sääntely- ja valvontastandardit pankkisektorilla koko Euroopassa. EBA

tehtäviin kuuluu muun muassa turvallisuusstandardien, pääomavaatimusten sääntelyn ja riskienhallinnan periaatteiden asettaminen.

EU rahoitusvalvontarakenteeseen kuuluvat lisäksi:

1. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) – valvoo pääomamarkkinoita, arvopapereita ja rahastojen hallintaa.

2. Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen (EIOPA) – vastaa vakuutus- ja eläkemarkkinoiden valvonnasta.

Nämä kolme viranomaista (EBA, ESMA ja EIOPA) muodostavat Euroopan finanssivalvontajärjestelmän (ESFS), jonka tavoitteena on varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakaus ja eheys EU

sekä suojata kuluttajia.

KNF on antanut lukuisia ohjeita ja suosituksia rahanpesun torjuntaan ja terrorismin rahoitukseen liittyvistä menettelyistä, mukaan lukien asianmukaiset KYC- ja KYB-käytännöt. Nämä suositukset edellyttävät tarkkaa henkilöllisyyden tarkistamista ja asiakkaiden toiminnan valvontaa, mikä vähentää väärinkäytösten riskiä rahoitusalalla.

Pyydä ilmainen KYC/KYB-konsultaatio yrityksellesi: roman.zurowski@contric.com

tai

Tilaa ilmainen KYC/KYB-verkkokonsultaatio